Syksy saapuu ja koulut alkoivat taas! Lähiopetuskin on jälleen mahdollista, vaikka maski- ja turvavälisuositukset ovatkin edelleen voimassa. Miten opetusta ja oppimista voidaan monipuolistaa ja tehostaa, maailman muuttuessa, jossain määrin ehkä pysyvästikin ?

Yksilölliset tavat oppia

Vuosina 2016-2019 käyttöön otetun uudistetun opetussuunnitelman myötä koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen tulee antaa tilaa kokeilemiseen, tutkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen ja leikkiin. Pelit ja muut virtuaaliset ympäristöt kuuluvat myös oppimisympäristöihin. Jokaisen oppiaineen opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja siten, että oppilaat oppivat myös erilaisia taitoja niiden myötä. Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.[1] Toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys ovat tämän päivän opiskelun kulmakiviä. 

Jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia nykyistä kattavammin

Tuoreena uudistuksena on astunut voimaan oppivelvollisuuden jatkuminen 18 ikävuoteen saakka [2], eli enää ei pelkkä yläkoulun suorittaminen riitä, vaan uudistuksen tavoitteena on, että kaikki suorittavat toisen asteen tutkinnon. Tällä halutaan samalla mahdollistaa nuorille laadukkaampaa jatkokoulutusta, laajemmat työmarkkinat, sekä tukea Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, korkeasti koulutettujen osaajien markkinoilla. Ja kaikkihan me tiedämme kokemuksesta, että melko monen 16-vuotiaan ajatus tulevasta unelmien ammatista ei ole vielä kypsynyt, joten oppivelvollisuuden jatkamisella tämäkin ”ongelma” ainakin pienenee.

Oppimistapahtuma on jatkuvasti kehittyvä ja syvenevä prosessi

Outi Pylkkän, JAMK, kirjoitus Kokemuksellisesta oppimisesta ja oppimisen ohjaamisesta avaa oppimisen kahta ulottuvuutta, tiedostamatonta ja tiedostettua sekä niihin liittyvää neljää vaihetta. Lopussa hän ottaa kantaa siihen, että pelkkä kokeminen ei sinänsä vielä takaa oppimista. -”Tärkeää on ”tutkittavan” ilmiön havainnointi ja sen tietoinen pohtiminen sekä ilmiön ymmärtäminen ja käsitteellistäminen sopivan teorian tai kuvausmallin avulla. (Kupias 2001,16.) Myös aktiivisen toiminnan vaihe on oleellinen osa kokemuksellista oppimista.”, Outi Pylkkä toteaa.

Oman suorituksen näkeminen ja arvioiminen – miten meni?

Oletko kokenut omana opiskeluaikanasi suorituksesi videoinnin ja sen läpikäynnin? Jos olet, miltä tuntui? Nykypäivän nuorten arkipäivässä kuvataan, taltioidaan ja jaetaan jatkuvasti kaikenlaista videolle – nuoret mielellään hakevat tarvitsemansa tiedon videoiden muodossa ja tuottavat omaa videosisältöä yhteisöpalveluihin.

Myös opetuksessa videointi/ tallennus on otettu käyttöön ja todettu tehokkaaksi menetelmäksi opettaa sekä oppia. Ja mikä parasta, oppilaat itse tykkäävät tallennettavista harjoituksista, missä opettaja on antanut yksilö- tai ryhmätehtäviä erilaisista harjoitteista kuhunkin oppiaineeseen sopivasti. Nämä (simulaatio)harjoitukset käydään läpi jälkikäteen (debriefing) koko ryhmän kesken. Ensin harjoituksen suorittajat saavat itse kertoa miten harjoitus heidän omasta mielestään sujui ja sen jälkeen opettaja poimii tallenteesta kohtia, kertoen missä suoritus sujui erityisen hyvin ja missä on vielä tarvetta kertaamiseen.

Simulaatioharjoituksissa oppimisessa toteutuu edellä mainitut ”tutkittavan” ilmiön havainnointi ja sen tietoinen pohtiminen sekä ilmiön ymmärtäminen ja käsitteellistäminen sopivan teorian tai kuvausmallin avulla. Itse harjoitus sisältää aktiivisen toiminnan vaiheen, minkä Outi Pylkkä mainitsi oleellisena osana kokemuksellista oppimista.

Harjoitusten ja oppimistilanteiden tallennuksesta ja debriefingistä hyötyvät siis lähes kaikkien opintoalojen opettajat ja opiskelijat, tehden samalla opetuksesta mielenkiintoisempaa, innostavampaa  ja tehokkaampaa.

Simulaatiotallennuslaitteistot eivät nykypäivänä enää ole vain suurten simulaatiokeskusten kiinteästi asennettuja, monimutkaisia järjestelmiä, vaan niistä on saatavana eri kokoonpanoja, sekä täysin liikuteltavia, esimerkiksi salkussa kulkevia helppokäyttöisiä videointilaitteistoja, kaikenlaisiin tarpeisiin.

Mistä lisää tietoa?

Olemme Nordic Simulators Oy, suomalainen yritys, joka palvelee opetussektoria (tutustu toimintamme koko laajuuteen) niin kiinteiden simulaatiotallennuslaitteistojen kuin täysin liikuteltavien ja nopeasti käyttökuntoon asennettavien tallennuslaitteistojen muodossa. Voit viedä harjoituksesi eri luokkatiloihin, käytäville, ulos tai vaikkapa liikkuvaan välineeseen – sinä päätät. Laitteisto kulkee mukanasi pienimmillään vaikka selkärepussa, ja debriefingin voit pitää milloin ja missä vain!

14 vuoden kokemuksemme alalla, oma tuotekehityksemme yhdessä pedagogian ammattilaisten kanssa, sekä suunnittelu- ja huoltopalvelujemme laajuus takaavat luotettavan kumppanuuden kanssamme.

Haluaisitko apua, miten voisit hyödyntää simulaatioharjoituksia omassa opetuksessasi? Autamme ja konsultoimme mielellämme kaikissa mieleen tulevissa kysymyksissä. Lähetä meille yhteydenottopyyntö. Meidät tavoitat helposti myös yhteystietosivun kautta.

[1 ja 2 lähde: OPH]

uusimmat artikkelit