Simulaatioiden tarkoitus on jäljitellä todellisuutta 

Tavoite on tärkein

Käytännössä simulaatiot siis toimivat harjoituskenttänä erilaisille asioille ja ilmiöille.

Simulaatiossa oleva henkilö altistuu eri tyyppisille ärsykkeille, jotka sitten ohjaavat hänen toimintaansa ja vievät tilanteen toivottavasti simulaation rakentajan valitsemiin tavoitteisiin.

Oma simulaatiofilosofiani perustuu siihen, että simulaation käynnistäjän (henkilö tai organisaatio) on oltava perillä simulaatioharjoituksen tavoitteesta, eli siitä mihin simulaatiolla pyritään. Simulointi pelkästään simuloinnin ilosta ei johda ainakaan opetuskäytössä kovinkaan hyviin tuloksiin.

Parhaimmillaan hyvin tehdyt simulaatiot motivoivat opiskelijaa paljonkin

Simulaatioita käytetään pääasiassa kahteen tarkoitukseen. Opetuskäyttö on näistä kahdesta varmasti vielä se tavanomaisin. Tämän lisäksi simulaatioita käytetään viihteen tekemisen ja elämyksien rakentamisen välineenä.

Parhaimpia esimerkkejä näistä ovat muun muassa PCja konsolipelit sekä roolipelaaminen, jossa roolileikeillä ja parhaimmillaan myös autenttisella ympäristöllä luodaan joskus isojakin simulaatioita.

Joskus opetus- ja viihdekäytön raja on häilyvä ja tällöin ollaankin laadukkaan opetussimulaation alkulähteillä. “Koulussa voi olla myös kivaakin” on vanha klisee, mutta se pitää joskus myös paikkansa. Motivoitunut simulaatio-opiskelija on helppo ohjattava ja hän myös oppii simulaatiosta tehokkaammin.

Lisäksi useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että parhaimmillaan hyvin tehdyt simulaatiot motivoivat opiskelijaa paljonkin.

Simulaatioita löytyy tarkemmin tarkasteltuna jokaisen meidän arkisista toiminnoista

Simulaatioita on käytetty vuosikymmeniä tietyillä aloilla opetuksen tukena. Esimerkiksi ilmailu, terveydenhoito ja sotilastekniikka ovat simuloineet erilaisia opetustapahtumia jo pitkään. Viimeisen 5-10 vuoden aikana simulaatiot ovat levinneet lähes jokaiselle opetusalalle.

Simulaatioiden arikipäiväistyessä myös tavallinen mattimeikäläinen törmää yhä useammassa paikassa simulaatioihin tai simulaattoreihin. Viihdekäytön lisäksi simulaatioita voi nähdä esimerkiksi autokoulussa, museoissa, huvipuistoissa tai vaikkapa messutapahtumissa. Itse asiassa simulaatioita löytyy tarkemmin tarkasteltuna jokaisen meidän arkisista toiminnoista.

Seuraavassa lyhyt esimerkki oman elämäni simulaatioista perheenisän näkökulmasta.

Jokainen voi itse miettiä millaisia simulaatiotilanteita omassa elämässä tulee vastaan käytännössä päivittäin.

Simulaatioiden merkitys tulee varmasti kasvamaan elämän jokaisella osa-alueella tulevaisuudessa ja yhä erikoisemmat alat ja asiat nousevat simulaatioiden piiriin. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan tähän loppuun mainita etenkin teollisuuden parissa viime vuosien aikana alkanut Digital Twin-kehitys, jossa digitaalisia simulaatioita hyödynnetään aivan uudella tavalla. Tuotteille rakennetaan digitaalisia kaksosia, jotka ovat kullanarvoisia sekä jo tuotekehitysvaiheessa että tuotteen julkaisun jälkeen esimerkiksi huollon ja ylläpidon vaativissa tehtävissä.

Koska on ihmisen digitaalisen kaksosen vuoro?

uusimmat artikkelit